Ahvenanmaa on kaikille suomalaisille tuttu ainakin nimenä: sehän on se saaristolaismaakunta, joka kuuluu Suomelle, mutta jossa eletään aika lailla omaa elämäänsä. Harva suomalainen on käynyt Ahvenanmaalla, ja vielä harvempi on haaveillut sinne muuttamisesta.
Tosiasia on kuitenkin se, että Ahvenanmaalle kaivataan lisää asukkaita, ja myös Manner-Suomesta tulevat ovat tervetulleita. Tässä artikkelissa käymme läpi asioita, jotka vaikuttavat ihmisten, varsinkin mannersuomalaisten, haluihin ja mahdollisuuksiin muuttaa Ahvenanmaalle.
Kotiseutuoikeus
Kotiseutuoikeus on tavallaan Ahvenanmaan kansalaisuus. Se on edellytys hyvin monille arkisille asioille ja niiden sujumiselle Ahvenanmaalla. Ilman kotiseutuoikeutta henkilö ei voi omistaa kiinteää omaisuutta, rekisteröidä yritystä, tai osallistua paikalliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi jo asuminen ilman kotiseutuoikeutta hankaloituu, sillä https://blok.ai/ ja muut kiinteistönvälittäjät kysyvät sen perään, mikäli aikeissa on ostaa koti maakunnasta.
Kotiseutuoikeus on sidottu Suomen kansalaisuuteen, silllä sen voivat saada vain suomalaiset, jotka ovat asuneet maakunnassa viisi vuotta ja osaavat ruotsia. Vanhempien kotiseutuoikeus siirtyy lapsille, mikäli nämä asuvat Ahvenanmaalla.
Työ- ja elinkeinoelämän tilanne
Ahvenanmaan talous nojaa merenkäyntiin ja turismiin, joten näillä aloilla on aina tarvetta ahkerille tekijöille. TE-toimistojen sijaan maakunnassa tosin toimii AMS eli Ålands arbetskrafts- och studieservicemyndighet.
Oman yrityksen perustaminen Ahvenanmaalle vaatii luonnollisesti kotiseutuoikeutta maakuntaan, mutta kun tämä rasti on selätetty, huomaat päässeesi kaltaistesi keskuuteen: maakunnassa toimii yli 2600 aktiivista yritystä, mikä tekee Ahvenanmaasta yhden Suomen yritteliäimmistä maakunnista.
Väestöltään pienen maakunnan yrittäjäpiirit ovat huomattavasti Manner-Suomea pienemmät, mikä sinänsä on hyvä asia, sillä esimerkiksi Kumlingen kunnan yrittäjäporukka on hyvin hitsautunut yhteen ja välit kotikuntaan ovat niin hyvät, että osapuolet tapaavat säännöllisesti ”yritysaamiaisilla”.
Turismi-sektorin suuren koon vuoksi Ahvenanmaalla on kesäisin tarjolla paljon kausityötä, kun sesonki vetää matkailijoita niin Suomesta kuin Ruotsistakin. Suurimpia työnantajia ovat tällöin pienillä saarilla usein perheyrityksinä toimivat majatalot ja ravintolat.
Paikallinen politiikka
Ahvenanmaa on autonominen osa Suomea, eli maakunnan sisäiset asiat hoituvat käytännössä täysin itsenäisesti. Suomen harteilla ovat itsenäisen valtion kaksi tärkeintä tunnusmerkkiä: ulko- ja puolustuspolitiikasta vastaaminen.
Maakunnalla on oma parlamenttinsa eli maakuntapäivät. Puoluejärjestelmäkin on omanlaisensa, vaikka suurimmalle osalle puolueista löytyykin mannersuomalainen vastine. EU- ja presidentinvaaleissa ahvenanmaalaiset äänestävät kuitenkin samoja ehdokkaita kuin muutkin. Jotta henkilö saa äänestää paikallisissa vaaleissa ja asettua niissä ehdolle, hänellä tulee olla jälleen kerran Ahvenanmaan kotiseutuoikeus.
Kielipolitiikassa Ahvenanmaa on siinä mielessä poikkeus, että maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Paikallinen hallinto toimii vain ruotsiksi ja ainoastaan tarpeen vaatiessa voidaan tiettyjen viranomaisten kanssa käyttää tulkkeja.
Kokoavasti
Ahvenanmaalle voi siis muuttaa ihan vapaasti mistä päin Suomea tahansa. Suurin este monelle on ruotsin kieli, mutta toisaalta täysin ruotsinkielinen ympäristö on myös oivallinen tilaisuus oppia kieltä.
Erillisiä työlupia ei tarvita, mutta mikäli saaristoon on tarkoitus jäädä luomaan uraa, on syytä kartoittaa, millaisella aikataululla on mahdollista saada maakunnan kotiseutuoikeus. Sen turvin moni asia helpottuu ja uusia ovia avautuu vauhdilla.
Ahvenanmaalla on tarjolla runsaasti erilaista työtä. Maakunnan elinkeinoelämän rakenteessa korostuvat merenkäynti ja kaikki siihen välillisesti liittyvä kuten turismi.
Sosiaalietuudet toimivat hyvin pitkälti samalla tavalla kuin Manner-Suomessakin ja Maarianhaminasta löytyy maakunnan ainoa Kelan toimisto.